Ränttiä ja tajunnanvirtaa tästä hetkestä

Voiko olla uuden edessä ilman mitään kummempaa uutta? Saako vanhoja kaivella, jos ne on omia? Onko sääntöjen taivastelu ok, vaikka lähtökohtaisesti haluaakin mennä sääntöjen mukaan? Voiko blogiteksti olla kutakuinkin tajunnanvirtaa, vaikka on tavannut järjestellä ajatuksiaan teksteihin? Keksit varmaan jo, että päässäni käy jonkin sortin suhina! Pieni purkuhetki siis sormet näppäimillä...

Kuramuija tuli haudattua Vaikka tein päätöksen betonihommista luopumisesta jo noin viime vuoden syyskuussa, on tunnemylläkän jälkimaininkeja sisuksissa siitä vieläkin liikkeellä. Toukokuussa oli huimia päiviä: tuosta liiketoiminnan osasta tehtiin kaupat ja tämä nyt entinen Kuramuija juhli komeasti Kuramuijan hautajaisia pukeutuen mustan sijasta heleään vaaleansiniseen. Hautajaiset osoittivat, etten ainoastaan minä ollut rakastunut betoniin 15 vuoden aikana, vaan myös lukuisat asiakkaani. Parasta oli ja on, että pystyin kertomaan betonitarinan saavan jatkoa uuden yrityksen, Tammen tupa Oy:n huomassa.

Uudella pajalla - mitäs sitten Nyt sitten ihmettelen, että onko minulla pajaa ollenkaan. Jotenkin olen vuosien saatossa niin identifioitunut kuraan (kaikkeen sitä voikin 😅), että ilman sitä on vähintään outoa. Paja-nimityskin kuvastaa oikeasti metallin takomista, mutta omassa päässäni olen saanut sen käännettyä nimenomaan kurahommiin sopivaksi. Nyt minulla sitten on Sallan Paja, jossa valmistuu vain tekstiilituotteita. Kai niinkin voi olla, kun alkujaankin paja-sanaa väänsin väärään paikkaan 🫣 Joka tapauksessa nyt on sanottu heipat isolle 160 neliön toimitilalle ja jatkossa hyörin Kaarinassa 42 neliön työhuoneella... eikun pajalla... kai mä jotenkin tämän kanssa sinuiksi vielä pääsen!

Liikoja kuvitelmia ja vanhojen kaivelua Kuvittelen juuri nyt tuttuun tapaani itsestäni liikoja. Nyt vaan ihan ekstrasti ehkä liioitellen. Helmasyntini on kuvitella saavani aikaan reilusti enemmän, mitä todellisuus on. Vielä 48-vuotiaanakaan en ole oppinut pyytämään itseltäni vain mahdollista, vaan aina reilusti enemmän. Ajattelen siis, että nythän mä ehdin jatkossa tekemään järjestelmällistä markkinointia, tuotteistamaan kaikki olemassa olevat tuotteeni "valmiiksi" ja kaivelemaan myös vanhoja.

Tuossa vanhojen kaivelussa eniten just nyt minua houkuttaa tuoteideani yli kymmenen vuoden takaa, Lahjakas-lahjapakkaus. Luulen vahvasti, että olin ajatukseni kanssa tuolloin edellä aikaani 😉ja nyt maailma voisi olla sille kypsä - kypsempi. Vuonna 2014 tuo mielestäni huikea idea kierrätettävästä lahjapakkauksesta näki päivänvalon ja tein sen kanssa monta juttua. Lentoon se ei kuitenkaan lähtenyt, mutta josko nyt olisin joissain kohdin taitavampi ja kierrättäminen olisi enemmän arvossaan. Ihan vain mietin, että miten on, voiskohan markkinoinnissa käyttää yli kymmenen vuotta vanhoja kuvia? Siis sellaisia, joissa esiintyy myös itse ja oma lapsi. Vai olisikohan moinen melkein rikollista... Ollaan meinaan aika tavalla taidettu kasvaa molemmat noista ajoista 🤭

Ränttiä

Tietynlaista tuotekehitystä, yhtään koskematta itse tuotteeseen, olisi tavoitteena myös tehdä Kokkaajan kintaalle. Ja nyt tuleekin mun ränttäystäni! Tätä yrittäjää meinaan ärsyttää yrittäjien älytön rahastus. On ihan todella hienoa, että turvallisuudesta pidetään tässä maailmassa monella tapaa huolta, mutta voisko vaikka erilaiset sertifikaattisysteemit olla jotenkin järkihinnoiteltuja!? Olen vuosia tiennyt, että patakintailla ja -lapuilla pitäisi olla CE-merkintä, koska jokin EU-säädös sanoo niiden olevan henkilösuojaimia (En nyt lähde tähän hakemaan niitä pikkutarkkoja faktoja). Tuo merkki, kuten kaikki vastaavat, maksaa ihan hirveästi ja on voimassa viisi vuotta riippumatta siitä muuttuuko tuotteessa mikään. Tästä kaikesta huolimatta olen nyt jo ollut yhteydessä tätä prosessia hoitavaan tahoon ja aion lähettää omat kyseiset tuotteeni testiin. Saa pitää kaikkia peukkuja ylhäällä! Tiedän tuotteitteni olevan ihan huippuja, mutta kyllä silti tälle kokonaisuudelle fiilis on sellainen, että tekis mieli vain viitata kintaalla 😅

Tervemenoa ja -tuloa ostoksille! Ihan pokkana myyn verkkokaupassani tänäänkin noita ehkä maailman parhaita patakintaita. Toivon toki, ettei häkki heilahda ja laiteta palloa jalkaan! Sallan Pajan verkkokauppa on auki ja palvelen sinua tietysti heti, kun jotain sieltä tarvitset. Silti erityisesti haluan sua muistuttaa, jos et ole huomannut 😉, niin nyt illat hämärtyvät! Se tarkoittaa Tulilehti-ulkotulialusten parasta aikaa 🧡🔥🧡 Tulilehdet valmistuvat nyt Tammen tupa Oy:lla Lohjalla. Ota ihmeessä yrityksen Instagram tai Facebook seurantaan. Tulilehtiä saa suoraan Tammen tuvalta ja jälleenmyyjiltä pitkin poikin Suomea. Tässä yhteystiedot, josta voi tilailla: sanni@tammentupa.fi 0505125885/Sanni Tammimäki. Alla kuvaa Tulilehden ja kavereiden uusilta kotihuudeilta ja myös Sannista, uudesta tekijästä 🧡🔥🧡 Siellä betonimylly-Esko on tammien alla 🧡

Luonnollisesti toivon aivan valtavasti, että uudet ja vanhat Tulilehti-asiakkaat löytävät Tammen tuvan 🧡 Siksi sanonkin: Osta nyt ensin itsellesi ja tuliaisiksi Tulilehtiä ja sitten syssymmällä vaikka vuorotellen myös kaikkia Sallan Pajan upeita tekstiilituotteita... enhän mä paljoa pyytele 😉 Nautitaan vielä kesästä Muistetaan myös nauttia vielä loppukesän auringosta! Vaikka työt ovatkin monilla jo alkaneet, niin ainahan voi tarttua hetkeen ja ikäänkuin olla lomalla vaikka vartin tai tunnin lisää kerrallaan 🌞🌞🌞 Sellainen on kyllä mun yhtä erikoisosaamisalaani. Osaan olla hetkessä, nauttia niistä ja saan rakennettua itselleni illuusion "lomasta" pieneenkin hetkeen 🧡

Ilontäyteisiä kesähetkiä sinulle toivoen Salla